Avainsanat
Sisarusteni kanssa käymäni WhatsApp-keskustelu inspiroi minut miettimään, miten kuvallista ilmaisua eli esimerkiksi emojeja voisi käyttää opetuksessa. Nykyiset emoji-valikoimat ovat hauskoja, monipuolisia ja tuttuja useimmille. Mitä jos niitä käyttäisi oppimistehtävien osana?
Seuraavassa muutamia ideoita siitä, miten emojit voisi muuntaa oppimistehtäviksi.
- Tehtävä ryhmälle/yksilölle: tiivistä niin monta tähän opiskeltavaan ilmiöön liittyvää käsitettä emojien avulla kuin osaat. Ota kuvakaappaus lopputuloksista ja postita yhteiselle seinälle (opettajasta ja tottumuksista sekä laitteista riippuen esimerkiksi Linoit tai vastaava tai yhteinen keskustelu Moodlessa/muussa oppimisympäristössä).
- Tee kuva-arvoituksia kurssista parillesi/pienryhmällesi esim. yhteisessä keskusteluketjussa (esim. ketä henkilöä tarkoitan? Kolme vihjettä…)
- Jos kaikilla ei ole käytössä älypuhelinta tai muuta laitetta, hymiöitä ja emojeita on helppo myös printata ja leikkaa-liimaa -prosessi sujuu myös siten; niitä voi piirtää myös ihan itse
- tutustumistehtävä ryhmäytymisvaiheessa: haastattele toista ja kuvaile sen jälkeen oppimasi henkilöstä emojeilla siten, että haastateltavasi on tyytyväinen tulokseesi (käytettävä harkiten ryhmistä riippuen); voidaan suunnata myös vaikka harrastusten kuvailemiseen.
- Alkukurssista voisi julistaa kilpailun, kuka keksii eniten toimivia pienoiskertomuksia emojeilla kurssin aikana
Emojit ovat yllättävän monipuolisia. Kuvittele, miten kuvaisit vaikka tietyn alkuaineen käyttämällä emojeita!
Miksi suosittelen tätä?
Aineiston tai abstaktien ajatusten muuttaminen kuvalliseen muotoon jopa ennalta annetuilla palasilla ja säännöillä on kognitiivisesti vaativaa toimintaa eli oppijan on oltava aktiivinen. Tämä taas edistää pitkävaikutteista oppimista.
Emojien kanssa pelailu on virkistävää ja koukuttavaa; tutun asian liittäminen opittavaan aiheeseen on mukavan haastavaa olematta kuolettavan vakavaa. Rento ilmapiiri oppimistilanteessa auttaa lamauttavaa stressiä vastaan. Jokaiseen koulupäivään tulisi kuulua minikeitaita eli leikkimisen hetkiä – ja leikin otan äärimmäisen vakavasti eli toimintana, joka on kaiken aidon luovuuden lähtökohta.
Emojien hyötykäyttö on yksi tapa tehdä oppimista omaksi. Itse valittu ilmaus tuntuu hyvältä ja opiskelijalle tulee tunne, että hän on saavuttanut jotain.
Valituista ilmaisuista voi käynnistää myös keskustelun. Kun metaforat luetaan konkreettisesti kuten yläkuvan uskonpuhdistus-sanan osalla on tapahtunut, niihin pääsee käsiksi. Mitä ajatellaan pestäväksi? Mikä puhdistuu? Kenen mielestä? (Esimerkkitapauksessa reformaation voi myös muotoilla emojeilla vastapainoksi ja miettiä, miten ja mitä se kommunikoi.)
Vain yksi pieni vinkki
En tarkoita, että kaikesta pitäisi tehdä emoji-pedagogiikkaa vaan ehdotan, että opettajat avoimin mielin käyttäisivät opetuksessaan monipuolisia välineitä sekä digitaalisesti että muutenkin. Digijuttujen, myös keveiden ja hauskojen, mukaanotto voisi kuitenkin olla hyvä kädenojennus nuorille ja lisätä oppimisen intoa.
Mitään suuria harppauksia oppimisessa tai sen tuloksellisuudessa ei takuulla tule yksittäisten oppimistehtävien käytön kautta. Digitaalisuus ei itsessään takaa oppimista sekään. Oma paikkansa on myös tavallisella lukemisella ja kirjoittamisella, joita perinteisesti on lukioissa harjoiteltu enemmän kuin muuta ilmaisua. En ehdota tämän hylkäämistä vaan monipuolisuutta menetelmissä ja tasapainoa erilaisten ja eri tavoin kuormittavien tehtävien välillä.