Puhe Viikaisten yhtenäiskoulun itsenäisyysjuhlassa 2016.

Hyvä Viikaisten väki

Mitä yhteistä on Angry Birdsillä, muumeilla, sananmuunnoksilla ja tarttuvilla sketsihahmojen sanonnoilla, ruisleivällä, pikku kakkosella, Mikael Gabrielin musiikilla ja tavalla, jolla kouvolalainen risunkerääjä ilmaisee tunteitaan?

Nämä kaikki ovat esimerkkejä suomalaisesta kulttuurista.

Kun opiskelijani tuolla lukion puolella kuvailevat suomalaisuuden olemusta, he nostavat usein esille suomalaisen alkoholikulttuurin ja saunomisen sekä sen, että suomalaiset eivät juuri halaile tai koskettele toisiaan. Usein esille nousee myös suomalainen hiljaisuus. Emme juuri puhu small talkia eli rupattele vieraiden kanssa kohteliaasti säistä tai kysele mitä kuuluu. Suomalainen puhuu vähän ja harkiten ja osaa olla myös hiljaa ystävän kanssa niin että se tuntuu luontevalta. Tämä hiljaisuus on sekä hyvä että paha asia. Jos ei koskaan opi puhumaan mistään, jää aika yksin. Toisaalta kyky olla hiljaa kertoo mielenrauhasta ja levollisuudesta.

Hiljaisuuden vastapainoa ovat sanat ja musiikki.

Kulttuurin yksi ydin on suomen kieli. Kalevalan tarinoissa sanoilla oli mahtia. Niillä saattoi laulaa miehen suohon vähän samaan tapaan kuin räppärit voivat haastaa toisensa riimeillä käytyyn taisteluun. Me suhtaudumme sanoihin vakavasti. Tällaisessa kulttuurissa ihmisten lupauksiin luotetaan ja rehellisyyttä arvostetaan. Suomessa ei sanota Minä rakastan sinua, ellei olla aivan varmoja siitä. Oma äidinkieli on valtavan iso osa sitä, mitä ja ketä me olemme.

Minulle yksi kulttuurin tärkeimpiä osa-alueita on musiikki. Pääsin aikoinaan juuri ja juuri musiikkiluokalle ja sain sitä kautta elämääni pysyvän harrastuksen. Suomessa musiikkiluokat ja musiikkiopistot sekä valinnaisaineiden tunnit ovat antaneet lapsille ja nuorille huikean mahdollisuuden kehittää itseään sekä musiikin kuuntelijoina että sen tekijöinä. Soitto- ja lauluharrastus opettavat toisten kuuntelemista ja yhteispeliä sekä keskittymistä. Tässäkin juhlassa koulun musiikkiopetus näkyy ja kuuluu. Suomalaisesta peruskoulusta ja peruskoululaisten taitavuudesta on syytä olla ylpeä.

Suomalainen musiikki puhuttelee meitä erityisesti. Kun musiikki on sävelletty ja sanoitettu Suomessa, siinä kuuluvat tutut tunteet ja tunnelmat. Surullisena ja iloisena sitä haluaa kuunnella tai soittaa erilaista musiikkia. Kun musiikki antaa tunteille kielen, ei haittaa niin paljon, jos tunteista on muuten vaikea puhua.

Musiikki liittyy myös muistoihin. Jokin biisi voi liittyä mielessä ensirakkauteen. Kun suomalainen urheilija voittaa kisan, aikuisetkin miehet liikuttuvat Maamme-laulusta. Jos sinulla on tuttavapiirissäsi muistisairaudesta kärsivä vanhus, voit kokeilla laulaa hänelle tai hänen kanssaan tuttuja lauluja: lastenlauluja, virsiä, vaikka vanhoja euroviisukappaleita. Musiikki ja tutut laulunsanat ovat usein viimeinen kieli, joka ihmiselle jää, kun muu muisti pettää.

Itsenäinen Suomi elää oman kielen ja kulttuurin kautta. Kulttuuri auttaa meitä kokemaan elämän kiinnostavana, merkityksellisenä ja rikkaana ja kulttuurin ansiosta meillä on monia välineitä, joilla voimme ilmaista tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Tänä itsenäisyyspäivän aattona toivon, että osaamme kaikki arvostaa omaa kulttuuriamme ja pitää sen elävänä.

Mukavaa itsenäisyyspäivää meille kaikille!

Mainokset