Avainsanat

, ,

Arviointi ohjaa toimintaa

Miikka Salavuo kävi eilen kouluttamassa meidän ja lähilukion opettajia arvioinnista. Painokas aloitus siitä, miten arviointi aina ohjaa koulun toimintaa, jäi erityisesti mieleen. Liian paljon arvioidaan valmiita lopputuloksia (ja liian usein virheiden löytämisen näkökulmasta), liian vähän prosessia. Arviointi typistyy arvosteluun eikä oikeastaan ohjaa parempaan toimintaan. Tällainen arviointi voi olla jopa vahingollista oppimisen kannalta.

Mitä arvioidaan, sitä tehdään. Jos laboratoriossa palkitaan nopeutta, sillä on hintansa.

Suomalaisessa koulussa ei palkita rohkeasta virheiden teosta – tai virheistä oppimisesta. Ehkä yksilöllisen oppimisen menetelmiin tavallaan kuuluu rohkeus tehdä virheitä, mutta muuten kulttuurimme ohjaa varovaisuuteen ja virheiden välttelyyn. Epäonnistuminen iskee itsetuntoon. Epäonnistuessani minusta tulee huono ja lahjaton ihminen.

Olemme siis vielä aika huonoja älykkäiden virheiden teossa, erehtymisen taidossa.

Opettajana pelkään omien mokieni heijastuvan opiskelijoihin ja heidän mahdollisuuksiinsa. On uskottava lujasti omaan ammatilliseen identiteettiin ja intuitioonsa, jotta uskaltautuu koettelemaan ajatuksiaan, ideoitaan, tarinoitaan.

Haluan silti kasvattajana mallintaa juuri sellaista asennetta, jossa tiedän voivani olla väärässä. Kuulostelen kritiikkiä sekä lisänäkökulmia ja yritän oppia siitä. Vuorovaikutus on opettajalle jatkuvan oppimisen tila.

Erityisen tarkkaan kuuntelen sellaisten ihmisten palautetta, joiden tiedän olevan pitemmällä kuin minä jossakin taidossa. Asiantuntijuus ei kasva tai kehity, jos ei saa realistista ja korjaavaa tai ohjaavaa palautetta.

Erehtymistä ei merkitse se, että joku ei pidä minun tavastani ajatella tai tehdä asioita. Se, että yritän elää toisten odotusten mukaan enkä pysy uskollisena itselleni ja kutsumukselleni, on sen sijaan omilla mittapuillani iso virhe. Senkin virheen osaan tehdä ja siitäkin voin oppia.

Yhden hauskan palautteen sain eilen. Sivukorvalta kuulin, että minua nimitettiin luovaksi luokanvalvojaksi. En uskaltaisi olla luova, jos en olisi oppinut siihen, että mitä enemmän tekee, sitä useammin kaiken huonon ja keskinkertaisen seasta alkaa hioutua myös jotain merkityksellistä ja jopa arvokasta. Mutta leikki ja hassuttelu kuuluvat myös elämään.

∝∝∝

Botti voi pystyä tekotyhmyyteen (kuten Tay), mutta luovien tuotosten arviointiin jopa tekoäly tarvitsee yhä ihmisten arviointikykyä. Niin kauan kuin pystymme jotain aidosti omaperäistä luomaan, meitä ei voi korvata roboteilla. Tuohon luomiseen emme kykene, jos elämme automaattiohjauksella. On oltava hereillä, on oltava vastuussa omista teoista ja on kannettavaa ihmisyyden taakkaa koko tunneskaalan muodossa.

1

Mainokset