Avainsanat

, , ,

2

Elämänkatsomustietoa ja filosofiaa, psykologiaa ja paljon muuta

Reaaliaineet käsittelevät reaalitodellisuutta. Nykykoulua huonosti tuntevat saattavat kuvitella, että koulussa keskitytään yksittäisiin pirstaleisiin faktatietoihin tai muistisälään, mutta nykyinen lukion opetussuunnitelma ja sitäkin painokkaammin ensi syksynä voimaan tulevan ops ohjaavat myös ajattelun ja tiedonhankinnan taitojen oppimiseen ja opetteluun.

Psykologian ja elämänkatsomustiedon  aihepiireistä löytyy esimerkiksi ajatus ihmisen erilaisista ajattelumoodeista, Daniel Kahnemanilta tutuista hitaasta analyyttisestä ja reflektiivisestä ja nopeasta, automatisoituneesta intuitiivisesta ajattelusta. Kun ihminen rakentaa kuvaansa maailmasta, hitaan ajattelun tietoinen käyttöönotto on yksi oleellisimpia jatkuvaan oppimiseen liittyviä taitoja. Se liittyy kasvun viitekehykseen ja oppimaan oppimiseen, eikä mikään kehity, jos ihminen ei välillä hidasta ja syvennä ajatteluaan.

Erityisesti ET:n pakollisella kurssilla myös kognitiiviset vinoumat ovat ensimmäistä kertaa sisältönä esillä – mutta samalla niihin yhdistyy taitotavoite, kriittisen ajattelun kehittäminen.

Filosofian ja elämänkatsomustieteen tulokulmat tieteellisen ja kriittisen ajattelun opetteluun ovat lievästi erilaiset mutta täydentävät hyvin toisiaan. Filosofia korostaa argumentointia ja käsitteellisiä työkaluja, elämänkatsomustieto hiukan enemmän dialogisuutta ja empaattisuutta sekä suhteellisuudentajua oman maailmankuvan rakentamisessa.

Argumentaation taito

Huomaan tänä lukuvunna puhuneeni paljon perustelemisen taidosta. Jopa abiliveen päätyi minulta lähes vakava puheenvuoro perustelmisen ja ajattelun tärkeydestä, ja kun katselin itseäni ruudulta, melkein vakuutuin omista sanoistani.

Argumentaation taitojen opettaminen vaivaa ja kiinnostaa. Miten argumenttien rakenteita saa esille? Miten opiskelijat saa tunnistamaan omien ja toisten argumenttien perusteluja ja niiden kantavuutta?

Muutama työtapa tuntuu auttavan tässä. Olemme piirtäneet argumenttirakenteita  (useammin paperille kuin millään käsitekarttaohjelmalla, koska se on tuntunut luontaisemmalta tavalta luonnostella hahmottumassa olevia ajatuksia, mutta kun ohjelmat tulevat tutummiksi, nekin vatmaan alkavat kelvata prosessointia tukemaan). Olemme keskustelleet siten, että olemme pyrkineet avaamaan perusteluja ja etsimään vastaesimerkkejä ja vasta-argumentteja. Olen myös kirjoituttanut dialogeja, ja esimerkiksi DocStory Builder sopii hyvin dialogin esittämisen työkaluksi. Keskusteluja voi sinänsä käydä sekä digitaalisina että luokkahuoneessa fyysisesti. Digikeskustelun hyvä puoli on, että sitä voi jälkikäteen arvioida ja tarkastella, mutta myös elävän keskustelun kulusta on välillä joku kirjurina kirjannut argumentteja talteen.

Ensi vuonna filosofian sisällöt ja tavoitteet korostavat entistä enemmän filosofiaa toimintana ja taitona. Kriittistä ajattelua ei voi oppia ulkoa. Kun huomio kiinnittyy käsitteisiin ja niiden määrittelyyn, vastaesimerkkeihin, taustaoletusten löytämiseen ja argumenttirakenteiden tarkasteluun, tällä voi olla hyviä vaikutuksia myös muuhun oppimiseen. Ehkä maailma saattaa älykkyyden kasvattamisen lisäksi oppia myös viisaampaa rationaalisuutta?

Ajattelun taitoihin tarvitaan pohjatietämystä

Kun haaveilen uudenlaisesta yleissivistyksestä, ajattelen, että oppimisen ja ajattelun taitojen pohjalle tarvitaan vankka paketti ymmärrystä eri tieteenaloista ja niiden perusteista. Kun lukion pakollisiin aineisiin lisättiin yhteiset kurssit jokaisesta reaaliaineesta, näin tämän lukion vahvuutena muuttuvassa maailmassa. Aktiivinen kansalainen tarvitsee sen verran tiede- ja medialukutaitoa, että hän erottaa huuhaan todesta ja katteettomat lupaukset perustelluista asiantuntijakannanotoista.

Tulevaisuuden lukiossa opitaan sellaisia tietorakenteita, joiden ansiosta on mahdollista ajatella paremmin ja rakentaa reaalista maailmankuvaa. Tietyt tieteelliset teoriat ovat aikamme sivistyneen ja uutta luovan ajattelutavan tausraa. Evoluutiota ymmärtämättä kulttuurista menee ohi ymmärryksen melkoisen paljon. Filosofian opiskelu sopii hyvin yhteen fysiikan kanssa. Maailma on kokonaisuus. Eri tieteenalat avaavat sen ymmärystä toisiaan täydentäen. Näin maailma ei jakaudu siiloihin, suikaleisiin todellisuudesta tai sirpalefaktoihin. Maailma on tosi, ja se on ehjä.

Aito sivistys näkyy kunnioituksena toisten intellektuaalista pääomaa kohtaan. Sivistys on sen tuntemista, miksi elämä on vaikeaa, miten elämän mutkikkuuden ja epävarmuuden kanssa voi yrittää pärjätä, miksi talous ei riitä päämääräksi ja miksi historiasta on syytä oppia. Se on viisautta tunnistaa, milloin on syytä hidastaa ja milloin kokeilla rohkeasti uutta. Se on vastuullisuutta ja kykyä arvioida toimintaa palautteen kautta.

 

Mainokset